Skip to content

TVT-taitotason varmistushankkeen tuloksia

29.5.2012

Hanke on viimein päässyt siihen saakka, että ensimmäisiä tuloksia voidaan julkaista. Itse lopullisen kokonaisuuden julkistaminen on riippuvainen peda.netin uuden veräjän julkaisusta.

Aiheet materiaaliin on kerätty mm. eri seminaarien työpajoista, Sometu-verkon keskustelupalstaa käyttäen, käytännön kokemuksista, erilaisista oppaista ja vastaavista projekteista. Jonkun mielestä joku asia on varmasti liikaa tai jokin aihealue puuttuu kokonaan, mutta kaikista aiheista pitkän väännön jälkeen kyseiset aiheet nousivat päällimmäisiksi. Toivomme sen tyydyttävän mahdollisimman monia.

Hankkeesta tulee materiaalia seuraavasti:

Videotutoriaalit olennaisimpiin ohjelmiin:

  1. Tekstinkäsittely
  2. Esitysgrafiikka
  3. Taulukkolaskenta
  4. Kuvankäsittely
  5. Sähköposti
  6. Tiedostojen ja kansioiden hallinta
  7. Sosiaalinen media

Aloittelijan tietopaketti tieto- ja viestintätekniikan perusteista

  1. Pdf-tiedostona
  2. iBook-kirjana

Testi, jonka avulla lisäharjoitusta tarvitsevat opiskelijat saadaan seulottua. 

(Julkaistaan peda.netin uuden veräjän kanssa myöhemmin)

  1. Monivalintakysymykset
  2. Tehtävämodulit: Tektinkäsittely, kuvankäsittely, esitysgrafiikka ja taulukkolaskenta.

Näiden lisäksi hankkeesta on ollut iloa ja hyötyä myös seuraavissa muodoissa:

  1. ”Tulevaisuus haastaa oppimisen” -seminaari sai alkunsa hankkeen tarpeesta julkaista materiaalia yhdessä muiden paikallisten hankkeiden kanssa. Kaksipäiväinen seminaari on pidetty kahtena vuonna ja ensi vuoden seminaaria suunnitellaan jo.
  2. Keski-Suomen lukioissa on viety TVT-taitoja eteenpäin, niin opiskelijoiden kuin opettajien kohdalla. Monipuolisia koulutustapahtumia on järjestetty lukuisia eri oppilaitoksissa. Tulokset näkyvät paitsi innokkaampana TVT-välineiden käyttönä myös taitojen muodossa. Esimerkiksi Voionmaan lukiossa tänä vuonna on tehty lukuisia videoesitelmiä, kirjoitettu blogeja, käytetty videoneuvotteluja, otettu iPadit käyttöön ja perustettu Facebook-ryhmiä opiskelun tueksi. Vain muutamia mainitakseni. Tämä hanke on ollut merkittävänä tekijänä näiden taitojen käyttöönotossa yhdessä muiden hankkeiden kanssa.
  3. Yhteistyö lukiokoulutuksen ja Jyväskylän yliopiston välillä on monipuolistunut ja syventynyt aiemmasta. Yhteistyön hedelmiä olivat mm. THO2011-seminaarin toteutus, videotutoriaalit, hankkeen arviointi ja viimeisimpänä QR-koodien tutkimusprojekti.
Lähipäivinä on tulossa vielä muutamia lisämateriaaleja ja osa näistä materiaaleista voi vielä hieman muuttua. Näillä sanoilla kuitenkin kesää kohti.
Hyvää kesää toivottavat: Hankkeessa mukana olleet henkilöt.

ITK2012 messuilla

26.4.2012

Hankkeen puitteissa kävimme tutustumassa Hämeenlinnan ITK2012 päivillä. Samalla meillä oli mahdollisuus jakaa tietoa TVT -taitotason varmistushankeesta osallistumalla SOMETU -verkoston SOME -kahvilaan. Oli taas kerran mukava keskustella eri ihmisten kanssa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä uusista asioista. Samalla myös hankkeemme sai ansaittua mielenkiintoa osakseen. Harmi, ettei vielä ollut antaa valmista www-osoitetta josta hankkeen lopputuotoksen voisi bongata. Sen aika tulee ensi kuussa.

Olin tehnyt alustavaa ohjelmarunkoa seurattavista luennoista, mutta käytännössä itse luentoja en ehtinyt juurikaan seurailemaan. Ovelle asti ihmisiä pursuavat tilat eivät lopulta olleet tarpeeksi puoleensavetäviä. Mutta päivä oli silti enemmän kuin hyödyllinen erinäisten keskustelujen ansiosta. Paljon uusia ideoita ja projekteja on ilmassa. Tämän hankkeen päätyttyä minut voi hyvinkin löytää jostakin uudesta projektista.

Myös näytteilleasettelijoiden kojut toivat mielenkiintoisia uusia asioita. Yksi mielenkiintoisimmista oli Microsoftin piste, jossa esiteltiin uutta Windows 8 käyttöjärjestelmällä toimivaa tablettitietokonetta. Täysimittainen Microsoft Office ja omien asetusten (ja ohjelmien?) kloonaaminen mille tahansa Windows 8 tietokoneelle voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin kilpailukykyisiä tekijöitä kun taulutietokoneita valitaan. Vielä kun uusin Tietokone lehti kertoo kasin olevan hyvin kevyt käyttöjärjestelmä joka toimii sujuvasti myös viisi vuotta vanhassa kannettavassa tietokoneessa, lisääntyy mielenkiinto entisestään. Harmi vaan, että Win 8 käyttöjärjestelmä oli asennettuna Samsung taulutietokoneeseen. Mielelläni näkisin sen joskus Nokialaisessa täppärissä (jonka tuloa huhuillaan käytäväpuheissa tuonne marraskuun puolelle).

TVT -hankkeen kuulumisia

1.4.2012

Taas on aikaa vierähtänyt ja kaikesta hiljaisuudesta huolimatta paljon myös tapahtunut. Vihdoin olemme päässeet siihen vaiheeseen, että alamme syöttää materiaalia uuteen (vielä beta -vaiheessa olevaan) peda.net/veräjään. Hankkeen tuotokset tulevat kaikille ilmaisesti käytettäviksi sieltä.

Kokonaisuudessa hankkeesta tulee saataville seuraavat materiaalit:

  1. Ohjeet koululle/opettajalle materiaalin hyödyntämiseen.
  2. Ohjeet opiskelijalle testiin valmistautumiseen. Sisältää mm. opetusvideoita.
  3. Itse tieto- ja viestintätekniikan hallintaa mittaava testi josta näillä näkymin saa omaan peda.net -profiiliinsa suoritusmerkinnän.
  4. Testin reputtaneille (ja miksei myös muillekin) Jyväskylän yliopiston kanssa tuotettu itsenäinen kurssi videoluentoineen.
  5. Muuta taustamateriaalia hankkeesta: kandityö testin arvioinnista, some -lista, muuta mielenkiintoista jota vielä keksitään.

Edelleen omat haasteensa hankkeelle tuo moni asia.

Tekniikan kehitys on ollut viime vuosina valtavaa niin itse laitteiden kuin niiden ohjelmistojenkin kohdalla. Hankkeen alkaessa taulutietokoneet ja älypuhelimet eivät olleet merkittävä osa opetusta. Nyt niiden osuus alkaa olla merkittävä ja myös sovellusten taso alkaa olla sillä tasolla, että niiden paikka on myös testissä. Sen sijaan Windows -taulutietokoneiden ja älypuhelimien osuus jää hankkeesta pois koska laitteiden käyttöönotto opetuksessa ei vielä ole käytännössä toteutunut.

Testin aihepiirit ovat olleet oma pulmansa. Olisi helppoa todeta esimerkiksi ATK -ajokortin aiheet testin pohjaksi, mutta testi olisi tarkoitus pystyä tekemään joko 75 tai 90 minuutissa. Tuolloin kysymykset ja tehtävät jäävät auttamatta monipuolisuudessaan ATK -ajokortin vaatimuksista. Aihealueina olemme keskittyneet seuraaviin:

Monivalintakysymykset käsittelevät mm.

  • TVT -välineet: tietokoneet, taulutietokoneet, älypuhelimet, videokamerat, stillkamerat, tallennusvälineet
  • Käyttöjärjestelmän perusteet: MS Windows XP, Vista ja 7, Apple MacOs Lion, Linux Ubuntu
  • Toimisto-ohjelmien perusteet: MS Office, iWorks, OpenOffice, LibreOffice
  • Muut ohjelmistot: virustorjunta yleisesti, yleisimmät mediaohjelmat, tiedostomuodot
  • Sosiaalinen media: yleiset toimintasäännöt ja turvallisuus (nettietiketti), profiilin luominen
Kysymyksistä osa on tietoja mittaavia ja osa ns. ”informaatiota jakavia” joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja nettiturvallisuuteen. Jälkimmäiset tuntuvat kysymyksinä itsestään selviltä, mutta ovat kuitenkin asioita, joita monet opiskelijat eivät tunnu omassa toiminnassaan huomioivan. 

Tehtäväosiossa tehdään tiedostoja joissa on oltava ennalta määrätyt asiat ja joissa tulee myös selvitettyä samalla mm. tiedonhakua, sekä käyttöjärjestelmän ja sähköpostin hallintaa. Tehtäväosion aiheet ovat:

  • Tekstinkäsittely (pakollinen)
  • Esitysgrafiikka (valittavissa)
  • Taulukkolaskenta (valittavissa)
  • Kuvankäsittely (valittavissa)

Varmasti jotain olennaista jonkun mielestä jää pois ja toisen mielestä jotakin ylimääräistä on tullut mukaan. Aihealueita olemme keränneet pitkin matkaa erilaisista lähteistä aina SOMETU -verkostosta THO -seminaarin ja alan kirjallisuuden kautta käytännön oppimistilanteisiin. Osaltaan tehtäväosion valinnaisuus auttaa eri koulujen painotuksissa ja jos aikaa on, niin koulu voi teettää kaikki osiot opiskelijoilla. Silloin tarvitaan kuitenkin enemmän kuin 75 tai 90 minuuttia aikaa.

Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä jonka avulla vähintään minimitaso opiskelussa tarvittavista taidoista tulee todennetuiksi. Mitään tvt -asiantuntijoita opiskelijoista ei materiaalin avulla tehdä, mutta käytännön taidot mahdollistavat sujuvan oppimisen myös 2010 -luvulla.

Huomioita Bett-messuilta

23.1.2012

Konneveden lukion ja yläkoulun OPO ja kehittämisryhmämme jäsen Tuovi kirjoittaa seuraavasti:

Lontoossa  Olympia-messukeskuksessa  järjestetään vuosittain maailman suurimmaksi mainostettu useampipäiväinen opetusteknologian näyttely ja seminaari Bett (the British Educational Training and Technology Show). Konneveden lukion vetämän Oppimispelit ja virtuaaliset oppimisympäristöt –koordinaatiohankkeen puitteissa minulle avautui tilaisuus kurkistaa nyt tammikuussa yhden päivän ajan tähän tapahtumaan. Kokonaiskävijämäärä tapahtumassa oli noin 30 000 henkilöä, joten yksin näillä valtavilla messuilla ei tarvinnut pyöriä: valtavasti näytteilleasettajia, näyttäviä messuosastoja j a kansainvälistä tunnelmaa. Ensikertalainen sai helposti päänsä pyörryksiin ja jalat väsyneiksi. Kokoan tähän kuitenkin hieman päällimmäisiä tunnelmiani ja ajatuksiani päivästä.

Englannissa on panostettu huomattavasti Suomea enemmän tieto- ja viestintäteknologian infran hankkimiseen kouluihin. Lähes kaikki brittiläisistä luokkahuoneista on varustettu interaktiivisella näytöllä. iPadit  eri tuotteineen ja sovelluksineen (esim. Kindlereader, Today in History ja Numbers), pilvipalvelut ja 3 D-teknologia olivat vahvasti messuillakin esillä. Kuulin puhuttavan myös pyrkimyksestä kohti ”5 D”:tä eli myös haju- ja makuaistien systemaattisemmasta mukaan tuomisesta opetukseen ja oppimiseen. Interaktiiviset valkotaulut ja kosketusnäyttöseinät olivat saaneet kumppaneikseen myös pöytäversioita.  Smart Board 800-versio sallii jo kahden oppijan yhtäaikaisen työskentelyn eri tehtävillä.

TVT:n tehokkaasta pedagogisesta käytöstä Britanniankaan osalta en sitten ole niin varma. Seminaarissakin bisnesmiehet ja –naiset olivat vahvasti liikkeellä, puntia ja euroja pian jo kyseltiin. Opetuksen laatua ei suoraan kuitenkaan voine kukaan ostaa. Brittiläiseen tapaan opettajia koetettiin houkutella eri laitteiden ja ohjelmien pariin parempien sijoitusten toivossa kouluja vertailevilla ranking listoilla. Kaipasin tapahtumasta enemmän julkisen rahoituksen kautta turvattavia kehittelyjä ja hankkeita, ehken en vain osannut niitä löytää.

Messujen viestinä oli, että opettaja ei enää voi kaataa tietoa oppijan päähän, vaan tehtävä painottuu entistä enemmän opiskelijan opastamiseen itsenäiseen ja yhteisölliseen tiedonhakuun ja yhteistyöhön. The Guardian –lehdessä “riippumaton  kasvatusalan ICT-konsultti” Terry Freedman kirjoitti Bettin tiimoilta: ”Pupils will no longer realise they are using technology to support their learning. And that’s where technology should be.”

Lisätietoja aiheesta:

iPads in Education: http://www.ipadineducation.co.uk (Applen iPadit)

I Education apps review: http://www.iear.org

Bett: http://bettshow.com

Bett-innovations: http://www.bettawards.com/home

Kokemuksia iPadin käytöstä

16.1.2012

Kehittämistyöryhmämme jäsen Pekka Vuollo kirjoittaa blogiin iPadin käyttökokemuksia seuraavasti:

Kokemuksia iPadin käytöstä.

Saimme tänne Laukaan lukiolle heti alkusyksystä käyttöömme yhden iPadin ja ohjelmien lataamista varten myös lahjakortin. Ohjelmat, niin ilmaiset kuin maksullisetkin, ovat osoittautuneet tasoltaan vaihteleviksi… tai sitten käyttäjän kyvyt vaihtelevat. Itse olen pitänyt onnistuneina mm. molekyylien 3D-rakenteen hienosti näyttävää Molecules-ohjelmaa. Kemian tunnilla olemme sitä muutaman kerran porukalla käyttäneet. Toki käyttö olisi helpompaa, jos laitteita olisi enemmän kuin yksi. Biologian ja psykologian opettajat puolestaan hyötyvät varmasti 3D Brain-ohjelmasta.

Heikoimmin onnistuneina ohjelmina pidän tuottamiseen liittyviä ohjelmia. Esimerkiksi kokousmuistiinpanojen tekemiseen tarkoitetut Penultimate ja Notes Plus osoittautuivat valitettavasti suuriksi pettymyksiksi. Kynällä ja paperilla saa paremman tuloksen ja aikaa kuluu kymmenesosa., korkeintaan! Toki tämä on varmasti osittain myös käyttäjästä kiinni, mutta itselleni tuli heti sellainen olo, että iPad on ainakin vielä tarkoitettu hauskanpitoon, netissä surffailuun ja ylipäätään erilaisten viihteellisten sovellusten käyttöön. Meilläkin täällä Laukaassa laite on ollut oppitunneilla tarpeen erityisesti tiedon haussa ja yleisesti netin käyttöä vaativissa tilanteissa. Ja siinä se kyllä toimiikin hienosti!  Tuottamiseen, erityisesti tekstin tuottamiseen, se soveltuu kuitenkin huonosti. Itse uskon ja toivon, että iPadin kaltaiset laitteet eivät tämän vuoksi leviäkään laajasti kouluihin ainakaan vielä. Muutamia kappaleita koululla on toki hyvä olla, se on huomattu. Niille on hetkensä ja paikkansa. Koulujen markkinointitarkoituksissa leviämistä voi myös tapahtua, mutta totuus on, että iPadin hinnalla saa kelpo läppärin. Läppärin käyttömahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa, kun ottaa huomioon, mitä kouluissa tehdään: tekstejä, kaavioita, esityksiä…. Rajalliset resurssit pitäisi mielestäni kohdentaa oikeisiin asioihin myös laitehankinnoissa.

Jos on tiedon tuottaminen iPadilla vaikeaa, niin ihan muuta täytyy sanoa verkkokirjojen lukemisesta iBooks-ohjelmalla. Täytyy heti todeta, että jos ja kun verkkokirjat yleistyvät myös opiskelumaailmassa, iPad ja muut tabletit ansaitsevat ison roolin myös koulutussektorilla. Tällöin niistä varmasti tulee jokaisen opiskelijan vakiovarusteita… eri asia on sitten, kuka ne maksaa.  Eräällä tuttavallani oli avoimen yliopiston puolella tentittävänä verkkoteos, joten laitoin hänet testaamaan iPadia ihan tosimielessä. Tuloksena oli ylistyssanoja toisensa perään. Sovellusta on helppo käyttää, lukeminen on mukavampaa kuin tavallisesta kirjasta tietokoneesta puhumattakaan ja lisäksi sivuille voi tehdä helposti pieniä merkintöjä, asentaa kirjanmerkkejä jne. Ainoa negatiivinen asia oli, se että laitteen näytönsäästäjä kytkeytyy päälle kesken lukemisen. Tietysti näytönsäästäjän saisi asetuksia vaihtamalla kokonaan pois päältä siksi ajaksi, kun on lukemassa. Laitteen pitäisi silti automaattisesti olla pimenemättä verkkokirjan kaltaista sovellusta käytettäessä.

Lopuksi vielä muutama sana kamerasta ja videon kuvaamisesta. Olemme Laukaassa käyttäneet iPadia muutaman kerran myös kuvaamiseen. Onnistuneesti. Kameran laatu ei ole paras mahdollinen, zoomia ei ole jne., mutta saimme aikaiseksi kelpo jälkeä. Opiskelijat kuvasivat iPadilla esimerkiksi kemian tunnilla laboratoriotöitään, jotka sitten muokattiin ja laitettiin nettiin. iPad videoita voi muokata ilmeisen hyvin iMotion-ohjelmalla ja videot voi laittaa helposti suoraan YouTubeen. Me kuitenkin siirsimme videot tietokoneelle ja muokkasimme niitä MS MovieMakerilla. Näin siksi, että videoihin piti saada pätkiä muilla laitteilla kuvatusta materiaalista. Ongelmaksi osoittautui ainoastaan se, että jotkut olivat kuvanneet videoita iPadin ollessa pystysuunnassa… tietokoneella kuvan kääntäminen vaakasuoraan ei ollutkaan helpoin juttu ainakaan meillä käytössä olevilla ohjelmilla. Videomuotojen muuntaminen puolestaan on aina raskasta hommaa. 

Kevätlukukaudella laitteen testaaminen jatkuu. Saas nähdä vaikka minustakin tulisi ihan iPad-fani… ja varmasti vielä joskus tuleekin, kunhan kaikki oppikirjat saadaan sähköisiksi.

Pekka Vuollo

Laukaan lukio

TVT -taitotason varmistushankkeelle lisäaikaa toukokuun 2012 loppuun.

12.1.2012

Hankkeemme on saanut opetushallitukselta lisäaikaa keväälle 2012. Lisäaikaa tarvittiin koska tuleva testi tulee sijoittumaan peda.netin uudelle alustalle. Näin saamme samalla huomattavasti käyttäjäystävällisemmän ympäristön testin suorittamiseen. Samalla kehitteillä on vielä parannuksia eri käyttöjärjestelmien huomioimiseen testissä. Täppäreistä saadut kokemukset pyritään myös saattamaan ajan tasalle.

Kokemuksia iPad 2 ja Samsung Galaxy tab 10.1. täppäreistä

7.11.2011

Näitä vertailuja ipadin ja sampan välillä on tehty viime aikoina runsaasti. Nyt kun olen TVT -taitotasohankkeen puitteissa päässyt molempia testaamaan niin keskityn kyseisten laitteiden soveltuvuutta erityisesti koulukäyttöön. Itse tekniikkaan liittyviä testiä löytyy esimerkiksi Laajakaistaoppaan ja taskumuron sivuilta.

Hankimme Applen iPad2 täppärit jo kesäkuussa, joten objektiivisuuden nimissä on todettava, että tämä voi vaikuttaa arvioon pidemmän käyttökokemuksen myötä. Android 3 pohjaista Samsungia olen käyttänyt vasta viikon päivät. iPadiin olen ostanut maksullisiakin sovelluksia ja samsungin täppärissä olen tyytynyt vielä ilmaissovelluksiin maksukäytänteiden opettelun takia.

Opetuksessa olemme käyttäneet iPadia mm. videokuvaamisessa ja -editoinnissa (iMovie), tiedonhakemisessa ja animaation tekemisessä (iMotion HD). Opetuksen suunnittelussa taas olen käyttänyt sitä mm. tiedostojen hallinnassa (mm. Dropbox), esitysgrafiikan luomisessa (Keynote) ja tietysti tiedon hakemisessa. Olen myös tehnyt taustamusiikkia videoihin (GarageBand+iRig) sekä verkostoitunut (Twitter, Flipboard, Slideshare). Tällä hetkellä tutustun TED -palvelun loistaviin videoihin (TED+Subtitle).

Samsungin käytössä olen luonnollisesti vielä hyvin alkutekijöissä. Tähän mennessä olen tutustunut vasta joihinkin mielenkiintoisiin appseihin kuten hämmästyttävään Googlen SkyMap -sovellukseen.

Jo tässä vaiheessa on käynyt kuitenkin selväksi, että mitään pankin räjäyttävää sovellusta tai sovellusperhettä ei täppäreistä opetuskäyttöön (vielä) löydy. Suuri osa koulutus -kategorian alla olevista sovelluksista on suunnattu alakoululaisille tai sitä nuoremmille. Lukiokäyttöön soveltuvat appsit ovat useimmiten joko hyvin vajavaisia ominaisuuksiltaan tai käytettävyydeltään. Parasta laatua tarjoaa Applen omat ohjelmat (Keynote, iMovie, Garageband jne.), mutta niidenkään ominaisuuksilta ei kannata tietenkään odottaa samaa toiminnallisuutta kuin läppäreiden tai pöytäkoneiden versiot (ja tässä mainosvideoiden vaivattomuus antaa usein melko harhaisen kuvan todellisuudesta).

Eniten lisäarvoa opetuksessa on antanut videon kuvaaminen, sen editoiminen ja jakaminen. Esimerkiksi viime viikolla opiskelijat haastattelivat muita opiskelijoita ja opettajia eettisten ongelmien ratkaisemisesta, jakoivat haastattelun suoraan YouTubeen (privaattikanavalle) ja esittivät videot osana esitystään muulle luokalle. Johtojen kanssa pelaaminen korvattiin muutamalla napin painalluksella.

Täppärin paras ominaisuus on lopulta se, että se on heti valmis käyttöön. Näin asioiden nopeat tarkastamiset internetistä ovat helppoja, eikä läppäriä tai pöytäkonetta tarvitse käynnistellä. Myös sen mobiilius on ehdoton valtti. Valitettavasti työnteko pelkällä täppärillä ei onnistu. Tämän varmistaa ohjelmien vajavaiset ominaisuudet ja fyysisen näppäimistön puute.

Mutta kumpi olisi parempi opetuskäyttöön ja miksi? Valintani kohdistuisi näistä kahdesta iPadiin. Samsungin (ja Androidin) valtti on personoitavuus eli sen saa säädettyä juuri itselle sopivaksi sosiaalisen median yhteyksineen widgeteillä ja uutispalveluilla. Mutta samalla tämä personointi estää juuri sen käytön opetuskäytössä. Vai kuka haluaisi jakaa kaikki omat Facebook -viestit opiskelijoidensa kanssa? Toki ne saa pois päältä, mutta tällöin tulee juuri poistaneeksi yhden android täppärin valtin käytöstä ja toisaalta ainainen kirjautuminen ja poiskirjautuminen on rasittavaa. iPadilla on sama ongelma, mutta widgettien puuttuminen ei tee sitä niin akuutiksi. Jos käytössä olisi anonyymeja täppäreitä, eikä opettajan käytössä olevaa, tämä ongelma olisi helpommin hallittavissa.

iPad on myös edelleen hieman parempi käytettävyydeltään eli vastaa sulavammin kosketuseleisiin kuin Samsung ja sovelluskauppa on jonkin verran parempi käytettävyydeltään. Näppituntuma on, että androidilla alkaa olla enemmän vaihtoehtoja erilaisten sovellusten määrässä, mutta hyvien sovellusten löytäminen on hankalampaa kuin iPadilla.

Joka tapauksessa tulevat vuodet tuovat varmasti hyödyllisiä ominaisuuksia ja käytettävyyttä täppäreihin. Jos voisin esittää toivomuksia niin toivoisin, että täppäreitä kehitettäisiin seuraavissa asioissa:

  • Mahdollisuus kirjautua sisälle eri käyttäjillä.
  • Sovelluksia pitäisi voida muokata enemmän omaan opetukseen soveltuvaksi niin, että niihin voisi helposti yhdistellä tekstiä, kuvia, videoita, tehtäviä, kyselyitä jne.

Vaikka täppärit eivät aivan vastanneetkaan vielä kaikkeen siihen hypeen mitä sen ympärillä on pyörinyt, tulen varmasti käyttämään niitä monessa asiassa, mutta en esimerkiksi pitkien blogitekstien kirjoittamisessa. Kaikki te jotka olette sitä yrittäneet tiedätte miksi.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 273 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: